Vuoden alku on tilastollisesti erinomainen aika käynnistää elämänmuutos. Tutkimustiedon perusteella laihdutuskuureja ei kuitenkaan voi varauksetta suositella, kirjoittaa Kati Boijer-Spoof Heikinheimo. Mitä siis tilalle?
Kun viimeisin FinTerveys-tutkimus tehtiin vuonna 2017, suomalaisista yli 30-vuotiaista miehistä 72 prosenttia ja naisista 63 prosenttia oli ylipainoisia. Korona-aikana työikäisten paino nousi entisestään.
Tämänkin vuoden alussa todella moni lähtee tavoittelemaan pienempää elopainoa ja sulattamaan senttejä vyötäröltä. Normaalipainoisetkin ryhtyvät laihduttamaan: niitä kuuluisia ”viimeisiä viittä kiloa”, jotka moni haluaisi tiristää pois päästäkseen nuoruuden – tai vallitsevan kauneusihanteen – mittoihin.
Tilastot kertovat kuitenkin karua kieltään siitä, että suurin osa laihdutusyrityksistä epäonnistuu. Vaikka kilot tippuisivatkin, ne tulevat tyypillisesti takaisin usein korkojenkin kera. Ennen kuin lähtee suin päin laihdutushuuman mukaan, ehdottaisin pohdittavaksi muutamaa näkökulmaa, joista mielestäni puhutaan liian vähän.
Akku täytyy ensin ladata
Kun voimamme ovat vähissä, emme välttämättä jaksa tehdä fiksuja valintoja tai pysyä päätöksissämme. Toimimme herkästi autopilotilla (näen suklaan pöydällä -> laitan sen suuhuni ennen kuin tulin ajatelleeksi koko asiaa). Muutos, uudella tavalla tekeminen vaatii aivoilta valtavasti ponnistelua.
Joku muu saattaisi puhua itsekurista, mutta itse pidän sitä nykyään kirosanana. On täysin vanhentunutta tietoa, että laihtuminen olisi itsekurista kiinni. Usein ongelma on pikemminkin siinä, ettei voimia muutoksen läpivientiin yksinkertaisesti ole. Lisäksi väsymys, unenpuute ja stressi saattavat johtaa hormonaalisiin muutoksiin, jotka edistävät lihomista.
Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen on todennut Rytmidieetti-kirjassaan hyvin, että elämäntapojen muutos on kuin uuden kielen haltuunotto. Jos sinulla ei ole tällä hetkellä aikaa tai energiaa intensiiviseen kielikurssiin, ei niitä todennäköisesti riitä myöskään painonpudotukseen. Silloin on siis odotettava sopivampaa elämänvaihetta tai raivattava arkea helpommaksi. Mistä voisit kieltäytyä, jotta saisit sanoa elämänmuutokselle kyllä?
Tämä saattaa tuntua jopa radikaalilta neuvolta kaikkimullehetinyt -maailmassa. Mutta itselleen on turha ehdoin tahdoin pedata epäonnistumisen kokemusta, kun hyvällä suunnittelulla voi mahdollistaa onnistumisen! Tsekkaa blogin lopusta syventävät kirjavinkit.
Miten käy, kun normaalipainoinen laihduttaa?
Laura Sares-Jäske selvitti väitöstutkimuksessaan, miten suomalaisten laihdutusyrityksissä on käynyt. Aineisto perustuu 8000 ihmisen otokseen, ja seuranta-aika oli 11 vuotta.
Tulosten perusteella laihduttaminen, laihtuminen ja painon vaihtelu edellisen vuoden aikana olivat yhteydessä painoindeksin ja vyötärönympäryksen kasvuun. Myös riski sairastua 2-tyypin diabetekseen oli suurentunut.
Kääk! Kerrataan vielä: edellisen vuoden aikana laihduttamista yrittäneet lihoivat 11 vuoden seurannan aikana enemmän kuin ne, jotka eivät olleet yrittäneet laihduttaa. Tämä korostui normaalipainoisilla. Alun perin lihavilla laihdutuksenjälkeinen takaisin lihominen oli maltillisempaa.
Taustalla on elimistömme taipumus säästää energia – savanniympäristössä elintärkeää, yltäkylläisessä nyky-yhteiskunnassa päinvastoin. Kun paino putoaa, energiansäästömekanismit aktivoituvat ja rasvan varastoituminen tehostuu. Tämän tiedon valossa normaalipainoisen ei siis kannata ryhtyä näivettävälle laihdutuskuurille. Erityisesti toistuvia dieettejä olisi tärkeää välttää.
Mikä siis avuksi?
Painoindeksista riippumatta kannattaa aivan ensiksi pysähtyä pohtimaan, mikä on laihdutustoiveen taustalla. Jos lainaamme psykologian puolelta motivaatioteoriaa, saamme näyttöä siitä, että pelkkä ulkoinen motivaatio ei lopulta kanna pitkälle. Ulkoisia motivaatiotekijöitä voivat olla esimerkiksi muiden hyväksynnän saavuttaminen ja muiden kaltaiseksi tuleminen.
Sisäinen motivaatio syttyy, kun itse tekeminen inspiroi ja tuottaa iloa. Syömisestä ja liikunnasta onkin järkevää etsiä kestävää hyvää oloa hedonismin tai kärvistelyn sijaan. Muuten muutos tyssää satavarmasti.
Uusimman trendidieetin sijaan ehdottaisin kokeilemaan jotain todella rohkeaa: ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota. Se perustuu kymmeniin tuhansiin tutkimuksiin sekä joustaa helposti erilaisten elämäntilainteiden ja ruokavalioiden (esim. vege) mukaan.
Oppaaksi matkalle voi ottaa koulutetun ammattilaisen tai vaikkapa hyvän kirjan. Voin suositella esimerkiksi Patrik Borgin Tunne nälkä! Syö intuitiivisesti tai jo mainittua Hanna Partasen Rytmidieettiä (joka ei ole dieetti ensinkään). Omat ajatukseni tietotyöläisen ravitsemuksen peruspalikoista löytyvät teoksesta Etätyön hyvinvointiopas.
Kati Boijer-Spoof Heikinheimo on Virkisterin vastuuvalmentaja ja Auktorisoitu Personal Trainer (APT®), erikoistumisalueena ravitsemustiede.
Kuvituskuva: Marta Longas / Pexels