Oletko joskus huomannut, että työpäivä kuluu säätäessä, vaikka tekeillä ei ole mitään erityisen vaikeaa? Ajatus katkeilee, tehtävät jäävät kesken ja yksinkertaisetkin asiat vaativat poikkeuksellista ponnistelua. Kyse ei ole kiireestä tai huonosta organisoinnista. Usein kyse on kuormittuneista aivoista.
Työelämä kuormittaa aivojamme monella tavalla ja usein huomaamatta. Keskeytykset, rajattomuus, jatkuva muutos ja epäselvät odotukset eivät ole vain yksilön jaksamisen kysymyksiä, vaan ennen kaikkea työn rakenteisiin liittyviä ilmiöitä. Kun kuormitus kasvaa liialliseksi, ajattelu ei enää kulje totuttuun tapaan: muisti pätkii, keskittyminen herpaantuu ja palautuminen vaikeutuu. Aivokuorman rajat on usein vaikeampi tunnistaa kuin fyysisen väsymyksen.
Nämä kymmenen teesiä kokoavat yhteen aivojen toiminnan näkökulmasta keskeiset periaatteet, jotka tekevät työstä kestävää, inhimillistä ja ajattelua tukevaa. Kyse ei ole yksittäisistä hyvinvointivinkeistä, vaan tavoista järjestää työtä, johtamista ja arkea niin, että aivot voivat tehdä sen, missä ne ovat parhaimmillaan: ajatella, oppia ja ratkaista ongelmia. Aivoystävällisemmät työpäivät eivät synny sattumalta, ne rakennetaan yhdessä.
Teesi 1: Työlle on olemassa rytmi
Aivot tarvitsevat ennakoitavuutta.
Työpäivässä on oltava:
- selkeä alku, keskikohta ja päätös
- tilaa keskittymiselle ja tilaa reagoinnille
- hetkiä, jolloin ei tarvitse olla tavoitettavissa
Ilman ennakoitavaa rytmiä työskentely muuttuu jatkuvaksi valmiustilaksi.
Teesi 2: Keskittyminen on vahva arvo ja opittava taito
Aivoystävällisessä työyhteisössä:
- on opeteltu hyväksi keskeyttäjäksi
- keskittymiselle on lupa ja selkeä rakenne
- häiriöitä ei sysätä pelkästään yksilön hallittavaksi
Keskittyminen on uusiutuva voimavara. Sen laatu on seurausta myös siitä, millaisessa ympäristössä työtä tehdään.
Teesi 3: Työn rajat ovat yhteisesti sovittuja
Aivot kuormittuvat erityisesti rajattomuudesta.
Aivoystävällisessä työyhteisössä:
- on selkeät pelisäännöt tavoitettavuudesta
- kaikki ei ole kiireellistä
- rajojen asettaminen ei ole rohkeutta, vaan normaalia
Kun yhteiset rajat puuttuvat, itsesäätely kuormittuu jatkuvasti.
Teesi 4: Työn vaatimukset ja vaikutusmahdollisuudet ovat tasapainossa
Aivot kestävät kuormitusta, jos mukana on:
- kokemus hallinnasta
- mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön
- tunne siitä, että ponnistelu on merkityksellistä
Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen vaatimusten kasvaessa ylläpitää voimavaroja.
Teesi 5: Palautuminen on osa työpäivää, ei sen vastakohta
Aivot eivät palaudu vain vapaa-ajalla.
Aivoystävällisessä työyhteisössä:
- tauot ovat sallittuja ja mahdollisia
- siirtymät nähdään osana työtä
- työpäivä ei ole yksi pitkä kuormituspiikki
Palautuminen ei tarkoita laiskuutta. Se on edellytys ajattelulle.
Teesi 6: Fyysinen aktiivisuus tukee ajattelua arjen keskellä
Liike ei ole erillinen hyvinvointihanke, vaan:
- keino säädellä vireyttä
- tapa purkaa kognitiivista kuormaa
- tuki tarkkaavaisuudelle ja palautumiselle
Aivoystävällisessä työelämässä keho ei ole häiriötekijä, vaan resurssi.
Teesi 7: Työhyvinvointitaitoja opetellaan yhdessä, ei oleteta
Kaikilla ei ole samoja taitoja:
- rajojen asettamiseen
- kuormituksen tunnistamiseen
- keskittymisen suojaamiseen
Aivoystävällisessä työyhteisössä:
- on lupa opetella näitä taitoja
- keskeneräisyys on sallittua
- ei odoteta yksilöiden “vain osaavan”
Teesi 4: Johtaminen tukee ajattelua
Johtamisen laatu näkyy ennen kaikkea:
- epävarmuuden lievittymisenä
- prioriteettien selkeytenä
- psykologisena turvallisuutena
Aivoystävällinen johtaminen:
- vähentää turhaa hässäkkää
- tekee näkyväksi, mikä on oikeasti tärkeää
- antaa luvan keskittyä
Teesi 9:Muutokset tehdään ihmisen mittakaavassa
Aivot eivät sopeudu loputtomaan muutokseen. Siksi tarvitaan:
- riittävästi aikaa omaksua uutta
- selkeitä perusteluja muutoksille
- mahdollisuus kysyä, kyseenalaistaa ja oppia
Muutos ilman riittävää aikaikkunaa merkitsee kuormitusta, ei kehitystä.
Teesi 10: Työtä tarkastellaan rakenteina, ei vain kokemuksina
Aivoystävällinen työelämä ei synny kysymällä vain: “Miten teillä menee?” Vaan myös:
- miten työ on järjestetty
- mitä työpäivä konkreettisesti sisältää
- missä kohtaa turhaa kuormitus syntyy
- Miten usein taukoja on mahdollista pitää
Vasta rakenteiden näkyväksi tekeminen mahdollistaa kestävän muutoksen.
Onko sinun työyhteisösi jo matkalla tähän suuntaan?
Riikka Ilmivalta riikka@virkisteri.fi
Kirjoittaja on työhyvinvointikouluttaja, työfysioterapeutti ja Virkisteri Oy:n perustaja