Uusimman henkilöstöliikuntabarometrin mukaan isoja haasteita ovat riittävä osallistaminen, etätyön huomiointi sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden mittaaminen.
Liikkuva Aikuinen -hankeohjelman julkaisema Henkilöstöliikunnan barometri tutkii työelämään liittyvää liikkumista työnantajien ja palkansaajien näkökulmista. Molemmille ryhmille tehty kyselytutkimus tarjoaa arvokasta tietoa fyysisen aktiivisuuden edistämisestä työelämässä. Virkisteri poimi kolme nostoa raportin tuloksista:
1) Liikuntapalvelujen vaikuttavuutta mittaa vain 35 prosenttia työnantajista.
Julkisella sektorilla osuus on hieman korkeampi, 45 prosenttia. Ne jotka vaikuttavuutta mittasivat, hyödynsivät sairauspoissaolotilastoja, työterveyshuollon raportointia, henkilöstöltä kerättyjä ja saatuja palautteita sekä vuosittaisten työhyvinvointikyselyjen tuloksia.
Jääkö seuranta tekemättä sen vuoksi, että henkilöstöliikuntaan tehtyjen investointien vaikutusta on vaikea erottaa ympäristön muista tekijöistä? Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen vaikuttaa niin moni asia johtamisesta ja tiimihengestä lähtien, että liikunnan osuus voi tosiaan olla hankala eristää ja todentaa.
Me Virkisterillä painotammekin niitä lukemattomia tutkimustuloksia, jotka osoittavat tietynlaisten liikuntainterventioiden parantavan muun muassa kognitiivista suorituskykyä, mielialaa, stressinhallintaa sekä fyysisiä kremppoja.
2) Vain puolet työntekijöistä kokee, että heitä osallistetaan henkilöstöliikunnan kehittämisessä
Tarkalleen 54 prosenttia ilmoitti, että heillä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia ja antaa palautetta henkilöstöliikunnasta. Tämä on aivan liian vähän!
Työntekijöiden näkemyksiä tulisi aina kuunnella tarkalla korvalla: henkilöstöliikuntapalveluja ei kannata valita toimitusjohtajan lempilajin perusteella vaan sen mukaan, mikä aidosti liikuttaa heitä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Toinen huolestuttava löydös barometrissa oli, että työkykynsä heikoksi arvioineista lähes puolet ei harrasta työnantajan tukemaa liikuntaa. Tämä kohderyhmä tuleekin huomioida erityisen tarkkaan, kun palveluja suunnitellaan.
Henkilöstöliikuntaa suunniteltaessa tulee huomioida erityisen tarkasti ne, joiden työkyky on alentunut.
3) Etätyössä fyysisen aktiivisuuden edistäminen loistaa poissaolollaan
Vain 14 prosenttia etätyötä tekevien organisaatioden työnantajista kertoi kiinnittäneensä huomiota siihen, kuinka etätyötä tekevän henkilöstön liikkumista voidaan edistää.
Tämä kertoo mielestämme siitä, että vieläkin opettelemme sopeutumaan hybridimalliin. Emme osaa huomioida kaikkia sen (hyviä ja huonoja) vaikutuksia työhyvinvointiin – emme yksilöinä tai organisaatioina. Haemme todennäköisesti sopivia käytäntöjä vielä pitkään.